Kurpitsan tasapaino

Kurpitsa ilmentää täydellisesti loppukesän maa elementtiä ja aikaa juuri ennen syyspäiväntasausta. Sen pyöreä olemus on kesän aikana säilönyt auringon lämmön, jonka se muuntaa loppukesän ja syksyn kynnyksellä makeaksi tärkkelykseksi. Makean maun lisäksi kurpitsassa on myös hieman tuli elementin kitkerää makua, sillä onhan se kuitenkin kesän lapsi!

Kurpitsa vahvistaa mahalaukkua ja haima/pernaa, jotka edustavat maa elementtiä meissä sekä ohutsuolta, joka on tulta ja maata. Myös keuhkot pitävät sen kosteutta ja limaa poistavista ominaisuuksista. Kurpitsa tasapainottaa Qitä tasaamalla verensokeria ja rauhoittamalla levotonta mieltä. Kurpitsa tuo meidät “kotiin" eli lähelle omaa keskustaamme.

Myös kurpitsansiemenet ovat tärkeää ravintoa. Ne vahvistavat ruuansulatuselimistöä ja pystyvät jopa poistamaan parasiitteja. Kurpitsansiemenet on paras paahtaa kuivalla pannulla ennen nauttimista.

Kurpitsa on alunperin kotoisin Amerikan mantereelta ja ilmeisesti sitä on käytetty ravintona jo 10 000 vuotta. Itse tutustuin siihen ensimmäistä kertaa asuessani Saksassa sekä oleskellessani Japanissa, jossa rakastuin erityisesti täkäläiseen KABOCHA kurpitsaan. (Japanilainen nimi tulee siitä, että portugalilaiset toivat kurpitsan Japaniin 1500-luvulla Kambodzan kautta.) Perinteisin tapa Japanissa on hauduttaa kabochan lohkoja hiljalleen pienessä määrässä nestettä (NIMONO), jossa on kombu-merilevän pala, soijaa ja miriniä. Lohkoista tulee meheviä kun ne imevät nesteen itseensä.

Kurpitsaa voi valmistaa monella tapaa; paahtaa lohkoja uunissa, höyryttää tai hauduttaa, tehdä paksua keittoa, muhennosta tai laittaa leipätaikinaan ja piirastäytteeseen. Mielestäni kurpitsan pehmeän maun kanssa sopivat oliivi- ja seesamiöljyt, rosmariini, inkivääri, valkosipuli ja sitruuna.

Kurpitsa ravintona sopii oikeastaan kaikenlaisille ihmisille kehotyypistä riippumatta, sillä sen tärkkelys ja kuitu ovat niin hyvässä muodossa. Lisäksi sen energeettinen lämpötila on neutraali ja sen vaikutus kehoon ja mieleen tasapainottava.